Pohdin pää sauhuten, että mitä ensimmäisen postauksen pitäisi pitää sisällään. Monia ideoita on hyvistä jutunjuurista, mutta mistä se ensimmäisen ja kriittisen viestin tulisi jaaritella?
Vaihtoehtoja olisi useita:
1. Itseni esittely; selitys siitä, kuinka opin kutomaan isosiskon opastamana ennen kouluikää ja miten nyt työskentelen mielikuvituksettomassa toimistotyössä insinööritutkinnolla toteuttaen luovaa puoltani suoltaen erilaisia käsitöitä suvulle ja tutuille sekä omalle perheelleni. (Kyllä, booooring - siis seuraava aihe. Saatte kuitenkin kuulla näistä asioista ajan mittaan ihan riittävästi ilman mitään seikkaperäistä käsityö-cv:täkin.)
2. Jonkin polttavan käsityöaiheen reportaasi; parhaat nettikaupat, neulonta-elämää mullistava tekniikka, viimeisin lankavillitys tai neulontatekniikka. Surffaanhan välillä kyllästymiseen (siis miehen, en omaani) asti etsien uusia ideoita netistä, joten muutamia ideoita voisi sieltäkin löytyä. Ei ehkä kuitenkaan riittävän henkilökohtainen aihe, kun kerran pitäisi aloittaa kokonaan uusi sivu käsityöelämässäni, eli oma blogi.
3. Omakohtainen hehkutus viimeisimmästä haksahduksestani, eli vintage-ohjeiden käytöstä neulonnassa? Viimeisimmästä lankaostostani, vaikka varastossa onkin jo kolme suurta laatikollista mitä erilaisimpia lankoja? Kyllä!
Kuten jo profiilissani kerroin, olen haksahtanut viime aikoina, eli suunnilleen viimeisen vuoden aikana vintage-neuleohjeisiin. Muutoinkin olen ihastunut vintage-vaatteisiin, niiden naisellisuuteen ja jonkinlaiseen ajattomaan tyylikkyyteen. Erityisesti 40-50-lukujen vaatteet ovat mielestäni kauniita, vaikka tietenkin myös 30- ja 60-luvuilta löytyy helmiä.
Vintage-neuleet neulotaan usein hyvin ohuesta ja 100 % villalangasta. Neuletiheys pyörii usein 30 - 36 s / 10 cm välillä, mutta olenpa nähnyt jopa 40 s / 10 cm (se on jo tikutusta!). Perus-Anttilasta siis on turha etsiä näihin töihin soveltuvaa lankaa.
Tunnustan jo tässä vaiheessa, että olen laiska. En jaksa lähteä juoksemaan lankakaupoissa, vaikka täällä Pääkaupunkiseudulla asunkin, joten vaihtoehtoja löytyisi melko runsaastikin. Suuntasin siis nettikauppojen ihmeelliseen maailmaan.
Tilasin juuri elämäni ensimmäisen kerran lankoja netistä. Ensimmäinen nettiostos se ei kuitenkaan ollut, sillä olen ostanut jo aiemmin mm. kirjoja, käsityöpakkauksia ja -välineitä netin ihmemaasta. (Sivuhuomautuksena lupaan kirjoitella hyväksi osoittautuneista nettikaupoista myöhemmin.) Kynnys lankojen ostoon oli kahdesta syystä korkea: toimituskulut ja osta-sika-säkissä-fiilis. Kuten jo aiemmin kerroin, omistan (liian?) suuren lankavaraston jo entuudestaan, joten en halunnut ostaa kovin suurta erää lankoja kerralla. Kymmenen euron toimituskulut 30 euron ostoksille tuntuivat liian korkeilta. Lisäksi netistä ostettaessa ei lankoja pääse hypistelemään ja vaikkapa vauvan nuttuun tarkoitettu lanka voi osoittautua liian kutittavaksi tai omaan neulepuseroon tarkoitettu liian ryhdittömäksi jne.
Pelastuksekseni ilmaantui työkaveri, johon olen onnistunut neulonta-viruksen tartuttamaan viime talven aikana. Tilasimme kimppatilauksena Lankatalo Tapion kaupasta yhteensä parisen kiloa lankaa. Suosittelen muuten lämpimästi! Nopea toimitus ja miellyttävä palvelu. Jouduin nimittäin soittamaan ko. kauppaan ja pyytämään muutosta nettitilaukseeni, kun olin puusilmänä ruksinut TeeTee Kamenalle väriksi harmaan punasävyisen sijaan.
Tässä teillekin nyt sitten silmänruokaa: Neljä vyyhteä TeeTee Kamenaa, sävy 150. Yksi jo valmiiksi kerittynä, kun en saanut siitä näppejä irti pidettyä. Lisäksi tilasin Gjestalin Ren ny ull -lankaa. Värivaihtoehtoina oli ainoastaan valkoinen, mutta tilasin sitä sen tiheyden (23 s / 10 cm) ja huopuvuuden perusteella. Odotan näet tällä hetkellä Pikku-Kakkosta syntyväksi marraskuussa ja haluaisin neuloa hänelle pitkälahkeisia villavaippahousuja. Hahtuvasta, joka on villavaippahousujen perinteinen materiaali, tulee mielestäni liian paksuja pöksyjä.
Kestovaipatuksesta varmasti vielä myöhemmin jotain, kunhan pääsen kokeilemaan ko. langan sopivuutta tähän tarkoitukseen. Lisäksi tarkoituksena olisi vielä jossain vaiheessa ommella muutamia sisävaippoja villavaippojen alle...
Lisäksi kuvassa on sattumoisin myös tänään postiluukusta tipahtaneet KnitPron koivupuiset pyöröpuikot. Tilasin TitiTyyn verkkokaupasta koot 2, 2.5 ja 3 mm 120 cm:n pituisena. Pikatestasin ne Kamenan mallitilkun muodossa ja olivat kyllä todella mukavat. Yhtäaikaa todella sileät ja jotenkin "tahmaiset", siis hyvällä ei-silmukoita-tipahtele-tavalla. Kaapeli oli riittävän notkea myös magic loop -tekniikkaan. TitiTyystä taas kokemuksena, että todella nopea palvelu; tilasin puikot maanantaina, perillä nyt keskiviikkona. Kiitettävää toimintaa mielestäni.
Mutta hui, kuinka pitkästi tässä on tullut turistua. Puheripuli näemmä vaivaa taas vaihteeksi... Pitänee jättää jotain ensi kertaankin :) Nyt surffailemaan netistä ja omista tiedostoista jotain ohjetta tuon Kamenan menoksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti