Skip to main content

Posts

Kirjoneule-neitsyys meni

Ilmoitus: On ylpeä itsestään. Noin parinkymmenen vuoden ajan enemmän tai vähemmän neulomista harrastaneena sain sitten vihdoinkin elämäni ensimmäisen kirjoneuletyön valmiiksi. Varmaan yhden käden sormilla voi laskea ne kerrat, kun olen kokeillut kirjoneuletta ja nekin ovat olleet jotain kokeilutilkkuja, joista ei koskaan ole varsinaista neuletta kasvanut. Tänään valmistui tyttärelle kirjoneuletumput. Tyttö kun valittaa, että kaikki (n. 5 paria) äidin neulomaa tumppuparia kutittaa eikä siis halua niitä pukea. Kävimme sitten keskiviikkona tytön kanssa shoppailemassa kutittamatonta lankaa. Tytär kelpuutti sitten - vihdoin ja viimein - Novitan Malibu-langan (50 % puuvilla, 50 % akryyli). Äiti sitten nieli oman akryyli-inhonsa ja osti kyseistä lankaa tumppumateriaaliksi. 3-vuotiaat nuoret naiset ovat ainakin tässä maailmankolkassa mitä päättämättömintä kansaa, joten tyttö jäi jahkaamaan violetin ja vaaleanpunaisen värin välillä. Äiti päätti ottaa kummankin kerän, jotta kaupassa ei oltaisi...

Blogin laiminlyönnin jälkeen...

Muistin sitten kahden kuukauden tauon jälkeen, että olen olevinani blogin pitäjä. Paljon onkin tapahtunut käsitöiden saralla sitten viime postauksen. Ensitöikseni jouduin korjaamaan blogi-taustan, joka oli jotenkin mystisesti hajonnut tässä ajan saatossa. Onneksi löysin Itkupillin blogista aikaisemmin valitsemani taustan korjattuna. Valmistuneita töitä on jonkin verran jäänyt dokumentoimatta: Sisaren lehtikaulahuivi Sisko sai lehtikaulahuivin joululahjaksi. Työ siis valmistui jossain 12.12. ja 24.12. välisenä aikana... Ohje on kotoisin Ne ihanat neuleet -kirjasta (Lise-Lotte Lystrup), jonka ostin jokin aika sitten Huuto.netistä - kuvan kyseisestä mallista löydät aiemmasta postauksestani täältä . Alkuperäinen ohje on vuodelta 1939. Työ on toteutettu hyvin marinoidusta tuntemattomasta mohair-langasta. Malli oli varsin helppo neuloa aina-oikeana, mutta lehtiruotien kirjonta (siististi) oli miltei painajaismaista. Tekniikan, jolla lehden molemmista puolista sai edes suunnilleen ed...

Esikon neuletakki

Edellisessä kirjoituksessa mainitsin tyttären neuletakin kaipaavan nappeja. Olen jälleen ylpeä itsestäni: sain taas yhden työn pääteltyä ja napitettua - kumpikaan kun ei todellakaan kuulu lempipuuhiini. Liian useat neuletyöt ovat jääneet odottamaan juuri päättelyä, saumojen ompelua ja nappien kiinnittämistä hamaan tulevaisuuteen. Nykyään usein muokkaan ohjetta niin, että teen vaikkapa paidan etu- ja takakappaleen yhtenä kappaleena, olkapäät ja ranglanhihoissa kainalonalustan neulon kolmen puikon päättelyllä neulottavan sauman sijaan jne. En tiedä, onko tämä laiskuutta vai fiksuutta... Mutta sitten valmistuneeseen projektiin, eli neuletakkiin. Eksyin yhden kerran äitiysneuvolakäynnin yhteydessä lähi-Cittariin vaeltelemaan ilman lapsia ja miestä (mitä autuutta!). Heräteostoksena sieltä tarttui mukaan Novitan uutta Polku-lankaa, väriltään porkkana. Jo ostaessa tiesin, että tulisin siitä tekemään esikoiselle neuletakin, mutta mallia pohdin jonkin aikaa. Törmäsin sitten Ravelryn ...

Ostoshumalassa

Olen taas shoppaillut. Olen ilmeisesti lähestymässä pahasti nettishoppailuholisuutta. Äippälomalla kun on liikaa aikaa - ainakin ennen synnytystä; sen jälkeen kun ei ajanvieteongelmia pahemmin esiinny... Sain kaksi päivää ennen synnytystä paketin Tapion kaupasta . Dropsilla on alpakkajuhlat tämän vuoden loppuun, jossa kaikki alpakkalangat ovat alennuksessa. Alpakka kun on niin ihanan pehmeää ja ylellistä lankaa, joten alennushinnat saivat minut luovuttamaan ja tilaamaan.   10 kerää Dropsin Alpacaa (100 % alpakka, 50 g = 167-180 m, 23 s x 30 krs), tummanvihreä (7895) 10 kerää Dropsin Nepalia (65 % villa, 35 % alpakka, 50 g = 75 m, 17 s x 22 krs), vaalea beige (206m) 2 kerää Gjestal Frostia (75 % superwash villa, 25 % polyamidi, 50 g = 200 m, 30 s = 10 cm), viherkirjava (262) DMC Moulinelanka, väri blanc INOX 100 cm:n pyöröpuikot 2 mm Tilasin siis Alpaca-lankaa miehelle tulevaan neulepuseroon. Kuvasta uupuukin jo kaksi kerää, sillä pusero on jo vaiheessa. Päätin kok...

Unipussia ja uusia sukulaisia

Olen ollut "pari" päivää hieman normaalia hiljaisempi, eikä uusia käsitöitäkään ole kovin paljoa näinä päivinä syntynyt. Syy on kuitenkin hyvä; haimme kuopuksen kotiin laitokselta ja hän on pitänyt huolen, ettei äiti ehdi kovin kauaa itsekseen kudinten kanssa istuksia... Jälkikasvun kunniaksi päätin nyt julkaista jo aiemmin valmistuneen (oli mukana myös laitoksella) unipussin. En ole kovin usein Suomen maassa näiden käyttöön törmännyt, taitavat olla enemmänkin Jenkkilässä tapana. Pakko kyllä myöntää, että kyllä sielläkin päin taitavat jotain lastenhoidosta tietää - on nimittäin todella mainio kapistus. Lapsi ei pysty sitä päältään pois potkimaan kuten tavallisen peiton eikä saa sitä myöskään vaikka kuinka huitoisi nousemaan kasvojen yli. Nukkuvaa vauvaa on myös unipussissa näppärä siirtää tämän heräämättä, sillä kylmä ilma ei pääse sisään. Tämäkin väkerrys on siis tehty ihan omasta päästä, joten julkaisen ohjeen tässä. Pahoittelen hieman huonolaatuista kuvaa, joka on otet...

Pikakaulahuivi ja neuletakki tyttärelle

Ollanpas sitä nyt aktiivisia, kaksi postausta alle 24 tunnissa... Hyvä, hyvä minä! Tytär sai kuin saikin sitten sen Flora-takin ohjeella tehdyn villaneuletakkinsa. Aloin jo epäilemään, että jäisikö se laatikon pohjalle, kunnes likka on kasvanut siitä ulos, mutta eilen saapuneet napit pelastivat tilanteen. Sain juuri ommeltua päivänkakkarat paikalleen. Flora-takissa on ohjeen mukaan kaksi erilaista taskua, mutta omasta mielestäni kukkatasku ei ollut erityisen nätti, joten tein oman pääni mukaan kaksi samanlaista lehtitaskua ja laitoin kukat sitten nappeihin. Takki ei ole aivan noin tumma, kuin mitä kuvassa näyttää. Lanka oli kuitenkin tummempaa, kuin mitä tilatessani oletin, mutta olen hyvin tyytyväinen sävyyn silti. Tytärkin pitää kovasti takistaan. Takin Cascade 220 Heathers -lanka on muutenkin todella ihanaa; hyvin pehmeää ja kutittamatonta 100 % perulaista villaa. Ainoa "vika" siinä on, että se on käsinpestävää. Tosin tapaan muutenkin pesemään kaikki villaneuleet kä...

Nappikauppoja ja valmiita neuleita

Olen laiska - tunnustan sen ihan suoraan. En jaksa lähteä parin vaivaisen napin vuoksi huristelemaan pitkin ja poikin kyliä lähimpään kangaskauppaan. Tästä syystä minulla onkin pyörinyt pari almost-valmista napitonta työtä nurkissa. Mikä on ratkaisu tähän pulmaan? No, jos Mohammed ei pääse (tai jaksa lähteä) vuoren luokse, niin tulkoon vuori sitten Mohammedin luokse, eiköstä vain... Siis suunnistin totuttuun tapaan nettiostoksille. Linkkilistoillani on pyörinyt netti-nappikauppa nimeltä Polinka . Aiemmin en ole kyseistä kauppaa kokeillut, mutta nyt päätin ryhdistäytyä ja tilata tarvitsemani napit keskeneräisiin töihin. Tilasin napit maanantaina, maksoin verkkopankkitunnuksilla heti ja napit kolahtivat postiluukusta tänään. Ei mielestäni huonommin. Tässä kokeilusaaliini: Päivänkakkara-nappeja oli paketissa 4 kpl pieniä ja 3 kpl suuria. Pienet menevät aiemmin mainostamani tyttären Cascade 220 Heathers -langasta neulotun neuletakin somistukseksi, suuret jäävät odottamaan tulevaa t...