Nurjanutun Nurja-Purla

En ole moneen päivään saanut istuttua kunnolla alas ja näpertää. *Huokaus* Aina on muka jotain muuta ja ilta kuluu ihan huomaamatta. Viikon saldo tuntuu olevan vain puolikas vaippa ja puolikas illuusio-neule. Laitoin pari ristipistokirjaa Huuto.netiin : All Our Yesterdays -kokoelman, sis. 33 ohjetta sekä William Morrisin taideteoksia ristipistotöinä (The Art of William Morris in cross stitch) Ovat molemmat hyvällä hinnalla myynnissä ja by-the-way, tuota Morris-kirjaa ei enää saakaan kun on kustantajalta loppu... Eli jos alkoi kiinnostaa niin sinne vain huutelemaan! Hakekaa vain nimellä niin löytyy. Avasin kyllä myös uuden blogin, Paukkuu ja Porisee , jossa jaan tavallisen arjen helppoja ja nopeita reseptejä. Suurin osa on todellisia pikaruokia perheelle. Käykää tutustumassa! Niin, ja kuten olette jo huomanneet, muutin "hieman" blogin templatea. Se edellinen kun oli niin hempeääkin hempeämpi, että tylsistyin...

Tämä ei ole ruokablogi, tiedän sen. Tämä "innovaatio" oli vain saatava jakaa. Mies lähti metsään tai siis mökille oksimaan joulukuun talvimyrskyn tuhoja. Olemme siis lasten kanssa (vaihteeksi) kolmestaan. Yhdeltätoista tuli nälkä, sekä minulle että esikoiselle. Pakko-saada-murua-rinnan-alle ja asap. Kuinka se aamu olikaan noin nopeasti vierähtänyt? En viitsinyt meille kahdelle lähteä mitään monimutkaista tekemään ja nopeastikin saisi valmistua kun nälkä oli jo. Eli jääkaappiin katsomaan mitä sieltä löytyisi; jauhelihaa sekä pari päivää aiemmin umpeutunut raejuusto, jota ei viitsinyt enää tuoreena syödä muttei vielä poiskaan heittää... Myös kolme sekalaista juuston kannikkaa. Tavallisesti heitän kaikki ylimääräjuustot lasagneen, mutta eihän sitä kukaan ala nälän jo suolia kurniessa tehdä, sehän kestää ikuisuuden! Vai kestääkö? Ollaan moderni äiti ja heitetään sapuska mikroon ja katsotaan mitä siitä syntyy. Tällaista tuli: Se paitsi näyttää lasagnelta, tuoksuu lasagn...

Menin sitten ostamaan Tuusulan Confetista kauan himoitsemani Wiltonin kukkamuottisetin marsipaanikukkien tekemistä varten. Olihan sitä sitten aivan pakko päästä heti töissäkin hehkuttamaan ja päädyin tekemään työkaverini tyttären 5-vuotissynttärikakkua varten muutamia vaaleanpunaisia kukkasia. Tuli sitten myös yksi ruusukin väkerrettyä, mutta kyllä siitä huomasi, ettei vähään aikaan moista ole tullutkaan harjoiteltua. Työkaveri kyllä oli kovin tyytyväinen lahjuksiin - tai ainakin näin vakuutti... Ostin samalla myös pursotinpussin ja pari pursotustyllaa. Olen tähän saakka selvinnyt kakkupursotuksissa ihan vain muovipussilla, jonka toiseen kulmaan on leikattu reikä. Päätin kuitenkin sijoittaa kunnon työkaluihin, kun niiden hinta ei kuitenkaan ihan päätä huimaa ja kunnon teräksiset tyllat ovat kuitenkin pidempiaikainen kumppanuus. Pursotusta piti siis päästä ensi tilassa harjoittelemaan ja miehen työkavereille valmistui seuraavia "leivoksia". Ohje hyvin helppo:...