Nurjanutun Nurja-Purla

Oli kylmä ja myrskyinen mökkipäivä... No okei, ei ollut synkkää eikä myrskyä, mutta hieman viileä ja tytöt eivät pärjänneet enää kesälippiksillä ulkosalla. Tulivat sisään kysymään, että olisiko mulla pipoja heille. No ei ollut, mutta kangaskassin pohjalta löytyi pari vuotta sitten Ikeasta ostettu fleece-viltti... Ohje: Mittaa lapsen päänympärys. Jaa päänympärys kahdella. Tämä on kappaleen leveys. Mittaa lapsen pään koko otsalta niskaan. Kerro mitta kahdella ja lisää 20 cm. Tämä on kappaleen korkeus. Leikkaa yksi kappale fleecestä. Ompele sivusaumat. Käännä 3 cm käänne pipon reunaan, ompele joustavalla ompeleella (kaksoisneula). Leikkaa fleecestä vielä kaksi solmimisnauhaa 1 x 20 cm. Pue pipo lapsen päähän ja muotoile kulmista korvat, jotka sidot solmimisnauhoilla rusetille. Valmis! It was a dark and stormy day at our summer cabin... Well, actually it was not either dark nor stormy but it was quite chilly. The girls ran inside and asked me if I had warmer hats for them than th...

Kesälomalla tuli ommeltua. Vietimme puolitoista viikkoa mökillä, jonne olin raahannut saumurini ja ompelukoneeni. Tässä ensimmäinen kesälomatyöni; Kuopuksen uusi mekko hänen itsensä kesälomareissulla shoppaamastaan digipainetusta trikoosta. Mekon koko on 110 ja se onkin 102 senttiselle kuopukselle vielä hieman suuri. Malli on myös melko leveä ja uskon sen menevän pitkään. Kaava on uusimmasta lasten Ottobre-lehdestä 4/2016. Melko kivuton toteuttaa, mutta vieläkään en saa kuminauhalla rypyttämällä siistiä jälkeä. Pitänee palata takaisin perinteiseen kahden suoraompeleen tekniikkaan. I sewed a lot during my summer vacation. We spent about one and a half weeks at our summer cabin where I took also my serger and sewing machine. This is the first garment I made. It is a dress for my younger daughter. She chose the fabric herself. It is digi printed single jersey. The dress is made in size 110 cm. I used Ottobre magazine pattern from issue 4/2016.

Esikoinen, 7-vuotta, ihastui kaupassa bikineihin ja suuttui kovin, kun en suostunut niitä hänelle ostamaan. Parin mökötys-ruikutus-anelukerran jälkeen suostuin ompelemaan hänelle bikinit. Löysinkin kivan lasten puuvillaisten bikinien kaavan Burdasta 6/2012. Pitihän bikinit luvata tehdä sitten tuplana, jotta pikkusisko ei olisi hernettä - tai siis koko paljoa - nenäänsä vetänyt. Kaapista löytyi 120 cm leveää musta-valkoista polkadot-puuvillaa, jonka olin ostanut vintage-henkistä paitaa varten, mutta totesin siitä silmien menevän ristiin isompana pintana, joten varastoon oli jäänyt. Tähän projektiin se kuitenkin sopi täydellisesti. Yläosat ompelin juhannuksena ja ne ehtivät jo lähteä tyttöjen mukana isovanhemmille hoitoon, mutta alaosat ehdin ommella valmiiksi vasta nyt seuraavana viikonloppuna. Jouduin hieman muuttamaan jalanympäryskumiauhojen sijaintia kun haarasaumasta tuli ohjeenmukaisesti tehtynä mielestäni liian kapea.  My 7 years-old older daughter wanted me to buy bi...

Oi-voi, kun on pitkä aika edellisestä kirjoituksesta. Onhan sitä tullut puuhattua talven aikana kaikkea pientä, vaikka olkapää ei aktiivisesta neulomisesta oikein pidäkään. Ompelua en ole muka ehtinyt lainkaan harrastaa. Neuletyö kun on niin paljon helpompi ottaa vaikka telkkaria katsellessa käteen, ompeluun kun pitää keskittyä sataprosenttisesti. Pääasiassa on tullut tehtyä lapsille kaikkea pientä tarpeellista, kuten aluslapsia ja villasukkia. Pari työtä olen jopa muistanut kuvata. Työkaveri jäi äitiyslomalle ennen joulua. Poika oli tulossa ja päätin tehdä hänestä pienen, vakosamettihousuisen miehen: Paitaan käytin omien tyttöjen paitaprojekteista ylijäänuttä Eurokankaan leppis-trikoota. Housuihin kävin hakemassa samasta paikasta joustavaa vakosamettia. Paidan kaava on Ottobresta ja housut muistaakseni Suuresta Käsityölehdestä, mutten juuri tähän hätään löytänyt kyseisiä lehtiä. Tein kummallekin tyttöselle alkuvuodesta pöllöpipot omalla ohjeella. Olen ihan 110% varma, et...

Ilmat alkavat kylmentyä aamuisin ja jälkikasvu tuntui tarvitsevan kesälippisten sijaan pipot kouluun ja päiväkotiin. Tavalliseen tapaan vanhemman tyttären pipo jäi sen sileän tien kouluun - kuten myös ulkoilutakki, sateenvarjo ja lähes kaikki muukin, jonka nyt voi vain "unohtaa" roikkumaan omaan naulakkoon kun ryntää koulusta kotiin päivän lämmettyä... Mutta nuoremman naisen pipo kotiutui ensimmäisen päivän jälkeen kuvattavaksikin asti. Kyseessä on pitkä muttura-pipo. Päällinen paitaompelusta ylijäänyttä trikoota, vuori valkoista ohutta ja myös aiemman ompelun ylijäämää. Mielestäni koko ja muoto onnistui hyvin. Isosiskon pipon tein käyttäjän pyynnöstä kolme-neljä senttiä lyhyemmäksi. Aivan päänmyötäinen sekään ei kuitenkaan ole. Mikäli yleisö haluaa, voin julkaista pikaiset ompeluohjeet näihin pipoihin ja hankkia kuvat päässä, edellyttäen että ennätän nuo vintiöt saamaan jossain vaiheessa kiinni ja molemmat pipot kotiin... Tällaiset surauttaa saumurilla vartiss...

Eurokankaasta tarttui viime keikalla mukaan myös edukas pupu-kuvioinen trikoo. Hintaa oli muistaakseni reilu 13 e ja sen huomaa kyllä laadustakin. Aina sanotaan, että trikoon laadun tunnistaa hinnasta ja hyvä trikoo maksaa 20 euron kummankin puolen. Allekirjoitan tämän. Pöllökankaan ompelun jälkeen tämä kangas tuntuikin varsin heiveröiseltä. Saa nyt nähdä että kauanko tämä kestää käytössä. Tästä syntyikin kummallekin tyttärelle ihan vain arkipaidat. Metri kangasta riitti juuri ja juuri 98 ja 116 senttisiin perusmallin ranglanpaitoihin. Nuorempi ei sinänsä tarvitsisi enempää paitoja, mutta pakkohan hänellekin on välillä ommella tai tulee "hieman" kateelliseksi jos vain isosiskolle ompelee. Vanhemmalla on puolestaan krooninen peruspaita-pula. Malli on vaihteen vuoksi taas Ottobresta , lehdestä 4/2012, malli 18. Kuvia sain napsittua vain pienemmästä paiasta, sillä toista en ennättänyt ahdistaa urkkaan kuvaussessiota varten ennen kuin neiti rynnisti jo kouluun takki pääl...

Reilu viikko takaperin päädyin Eurokankaaseen Esikoisen kanssa ja kummallekin tuli kangaskuume. Onneksi onnistuin luotsaamaan seurueen ulos ennen liian massiivisten ostosten tekemistä. Tarttui sieltä kuitenkin digipainettua pöllö-kangasta ja siitä Esikoiselle syntyi pöllö-paita ja -leggarit. Kaavat löytyivät Ottobresta ; paita malli 15 4/2010 ja leggarit malli 15 4/2012. Kumpikin kokoa 122 cm. Paita tuntuu todellakin hieman isolta, mutta leggarit meidän hoikalle 115 senttiselle tytöllekin melko istuvilta. Olisi melkein saanut tehdä kaksi kokoa liian suuret! Petyin hieman paidan hihojen malliin. Raglanhihat tehdään kahdesta osasta, jonka luulin antavan niille paremman muodon, mutta ne ovat jotenkin löysät, liian leveät ja pussittavat olkavarren kohdalta. Ei taida kyseinen paitakaava enää tulla uudelleen ompeluun.Mutta tässä siis tulos:  My daughter and I had a nice shopping trip to the nearest fabric store. We found this lovely digi printed owl jersey, which transformed in...

Piitkästä aikaa sain käsityön valmiiksi. En ole a) ehtinyt, b) jaksanut enkä c) voinut tehdä käsitöitä. Viime lokakuussa oikea olkapääni kipeytyi ja jouduin laittamaan sekä neulonta- että kuntosaliharrastukset jäihin. Kipeytymisen syynä oli jännekalkki, joka syntyy ylirasituksesta. Olen neulonut jotain pientä alkuvuodesta, mutta olkapää kiukutteli sen verran etten kyennyt kovin suuriin suorituksiin. Kesälomalla se sitten iski, nimittäin käsityökuume. Jotain oli saatava tehtyä välittömästi ja reissun päällä jossain päin Suomea sai Nalle-lankakerän ja pitkän pyöröpuikon hankittua helposti. Olkapääkään ei ollut kiukutellut yhtään enää useampaan kuukauteen. Villasukat siis puikoille! Eih ja auh. Ei hyvä ajatus. Tajusin sitten puolitoista iltaa neulottuani, että juuri neulonta oli vaivan syy ja ylirasituksen lähde. Oikea käsi ei pidä lainkaan siitä kiertävästä liikkeestä jolla muodostetaan silmukka. Neulonta siis jäihin ennalta määrittämättömäksi ajaksi. Nyyh. Luomistarve ei kuitenk...

Yritän neuloa (ainakin miehen mielestä) valtavaa lankavarastoani hieman pienemmäksi. Löysin sieltä tumman viininpunaista, yli kymmenen vuotta marinoitua, Novitan Nalle-lankaa noin 900 g. Olin aikoinani ostanut sen muistaakseni omaa neuletakkiani ajatellen, mutta parista yrityksestä huolimatta se ei ollut muotoutunut muuksi kuin puretuiksi ja suoristuspestyiksi vyyhdeiksi. En halunnut lähteä jälleen neulomis-purkamisrumbaan, joten unohdin suosiolla aikuisen neuletakin. Väri kelpasi myös tyttärille, joten jos tekisin langasta jotain heille... ja kaksin kappalein. Olen aikojen saatossa neulonut heille parikin neuletakkia, mutta niiden käyttö on jäänyt vähemmälle. Jos neuloisin vaikka liivin, sellaisen pitkään pidettävän neuleliivin, joka on aluksi tunika ja lapsen kasvaessa siitä tulisi vain vyötärömittainen liivi...? Mieleni perukoilta lähti ajatus vaakasuuntaan neulotusta vähän koristeellisemmasta reunuksesta ja kaarrokeyläosasta. --- I am trying to knit my (according to my hu...

English pattern is bottom of the page. Työkaverini sai vähän ennen joulua pienen tytön, jolle heti halusin neuloa jotain pientä ja sievää. En julkaise siitä vielä tarkempia tietoja, sillä en ole vielä ehtinyt lahjusta antaa. Lahjaneuleesta jäi kuitenkin yli yksi kokonainen kerä vaaleanpunaista Novitan Woolia (100 % villa, 22s x 32 krs, 50 g = n. 135 m). Mitä yhdestä kerästä voisi pyöräyttää? Itse en perusta kovinkaan vaaleanpunaisesta, joten lapsille jotain kivaa... Jos pyöräyttäisi vaikka Kuopukselle myssyn? Wool on dk-lankana melko ohutta talvimyssyksi, joten kevään lämpeneviin päiviin siitä tulisi varmasti kiva myssy pitsineuleella. Korvat kuitenkin kaipaavat vähän tuulensuojaa,joten ihan perinteistä pitsimyssyä ei kannattaisi neuloa. Lähdin surffailemaan neulemyssyohjeita, mutta mitään erityistä ja pysäyttävää ei löytynyt. Ratkaisu: Päästänsälakki, eli työn edetessä suunniteltu myssy. Ihastuin kovasti Ullan Luoto -pipon poikittain neulottuun reunukseen, jonka po...

Uusivuosi tuli vietettyä mökin rauhassa. Kutoen, kuinkas muutenkaan. Joulupukki oli tuonut Novitan Lapaslehden. Ihastuin äärettömästi Lammaslapasiin, jotka näyttävät kyllä ihan täysin Late Lampaalta. Pitänee neuloa jossain vaiheessa miehelle Late-sukat... Mutta käsissäni oli siis vajaat kerät mustaa ja vaaleanpunaista Nallea, jotka olin hamastrannut pakkauskiireessä ajatuksella kai-noista-nyt-jotain-neulomista-keksii. Lapaslehdessä oli kiva aikuisten lapanen, joka oli toteutettu kahdella eri langalla raidoittamalla ja silmukoita nostamalla. En ollut pitkään aikaan kokeillutkaan nostettuja silmukoita, joten päätin kokeilla mallia. Ainoa vika vain, etten itse tarvitse lapasia ja vaaleanpunainen ei muutoinkaan ole ihan oma juttuni. Esikoinen puolestaan voisi pitää vaaleanpuna-mustista lapasista... Kavensin kuviomallia neljästä nostetusta silmukasta kolmeen. Näin sain lapaselle silmukkamääräksi 44, joka on hyvä määrä sirotassuiselle Esikoiselle. Kiva malli ja perinteistä kir...

Kuten aiemmin luvattu, kerron myös välipäivinä pikaisena välityönä tehdyistä Kuopuksen rukkasenaluslapasista. Novitan Lapaslehdessä oli ohje peruslapasista intialaisella hyvin istuvalla peukalolla. En ollutkaan aikaisemmin törmännyt intialaiseen peukaloon, joten ajattelin kokeilla. Pakko kyllä myöntää - peukalo istuu todella hyvin ja lapanen näyttääkädessähyvältä, vaikka valokuvassa ulkonäköä ei voi kehua. Jos törmäätte intialaiseen peukaloon, kannattaa kokeilla!

Joulunpyhien luppoaikana päätin neuloa Esikoiselle sukat. Hänen edelliset keltaiset kirpputori-villasukkansa olivat häipyneet sinne vain sukkien tiedossa olevaan Sukkakadotukseen, jonne katoaa yleensä 50 % sukista - eli tasan toinen jokaisesta sukkaparista. Tosin saattoi olla muutoinkin jo aika taas kaivaa puikot naftaliinista ja neuloa tyttärelle istuvat ohuehkot villasukat talvikenkiin. Ostin läheisestä Halpa-Hallista sen viimeisen fuksian-pinkin Nalle-lankakerän ja aloin näpertää. Terapeuttinen joululoma koostui käytännössä ainoastaan sohvan nurkassa istumisesta ja sukat valmistuivatkin jo kahdessa päivässä. Sukka per päivä. Alla kuva toisesta tuolloin valmistuneesta sukasta sekä juuri tänään työn alla olevasta vihreästä kloonista. Nyt ihmettelet, että miksi yksi sukka ja miksi vihreä klooni. No siihen on varsin yksinkertainen syy. Neuloin samasta pinkistä langasta myös Kuopuksen tarpeisiin rukkasenaluslapaset (postaus tulossa) ja kun toinen sukka otti kolmannen kä...

Kerroin aiemmin  tilanneeni Chini girl -joustocollegea Fabriinasta . Eilen sain vihdoin jo jonkin aikaa olohuoneen nurkassa maanneet puoliksi leikatut osaset paidaksi asti. Kaava on 4/2010 Ottobresta trikoopaidan ohje. Hihat piirsin koko pituudelta yhdeksi kappaleeksi. Selkeästi hieman trikoota paksumpi ja jämäkämpi kangas teki sen, että hihojen pystysaumat eivät istu niin hyvin kuin toivoin vaan jäivät hieman kiemurtamaan. Ehkä kangas hieman pehmenee pesuissa ja käytössä. Mielestäni nätti paita kuitenkin. Hifistelin sen verran, että tilasin samalla Fabriinasta myös viisi kappaletta 116 senttisiä kokolappuja. Ne helpottavat myöhemmin paitsi harvapäistä äitiä, myös vaatteen pukijaa saamaan kuteet oikein päin niskaansa. Mutta pidemmittä puheitta; tässä Esikoisen uusi paita. Pahoittelen kuvanlaatua, mutta jouduin ottamaan sen eilen illalla ilman salamaa, kun kännystä oli loppumassa akku ja se ei suostunut sitä enää käyttämään... edit: Tuo näyttää muuten tuossa kuv...

Esikoinen rakastaa hameita ja mekkoja. Hän ei millään meinaa suostua pukemaan muuta kuin hameita. Sukkahousut ovat perinteinen vaihtoehto hameen kaveriksi, mutta ne tuntuvat olevan aina joko liian pieniä tai isoja. Leggingsit sukkien kanssa ovat yksiosaisia sukkahousuja hieman sallivampia nuoren naisen kasvamiselle. Tähtitrikoo on Eurokankaasta. Ensin aioin ommella trikoopalasta tunikan, mutta se alkoikin vaikuttaa enemmän leggingseiltä... Malliksi valitsin Ottobren 4/2012 lehdestä trikoot, joissa on rypytys nilkassa. Ensin tein trikoot ohjeen mukaan koolla 116. Hieman lisäsin pituutta, jotta nilkat eivät jäisi näin kylmenevällä ilmalla paljaiksi. Nilkan rypytyksen päädyin tekemään kahden rypytyslangan ja lenksukan sijaan ihan kuminauhalla. Laiskuus kun iski. Kuvassa on leggareiden toinen versio. Koko 116 oli hyvin kapea ja lähes liiankin istuva hyvin hoikalle esikoisellekin. Päädyin sitten piirtämään uudet kaavat koossa 122. Nyt en lisännyt  pituutta, mutta yhdistin rypytys...