Skip to main content

Posts

Showing posts from October, 2014

Pikatikki: Äidin pienet TSI-zombiet

Lapsilla oli tänään perjantaina halloween-juhla päiväkodissa. Sain tietää sen torstaiaamuna, kun kävin viemässä lapsia päiväkotiin. Siellä oli lappu, jossa todettiin, että huomisin oli koko päiväkodin partyt ja voi pukeutua teemaan sopivasti. Yritin kysyä Mieheltä, jonka hommia lasten aamulla vienti yleensä on, että kauankohan tämä viesti oli siinä ollut. Ei hän sitä tiennyt, pyöritteli vain päätään. Olisi ollut kyllä kiva tietää hieman aiemmin... Noh, vanhemmalla tyttärellä oli illalla balettitunti ja kävin sen vajaan tunnin aikana pyörähtämässä läheissä Tarjoustalossa. Kyllähän nyt 30. päivä lokakuuta jokaisesta kaupasta pari noidan hattua löytää, eikös. No ei sitten löytänytkään. Eikä mitään muutakaan, jota voisi kuvitella lasten pitävän koko päivän. Tarjolla oli vain jotain aikuisten kokoa olevia paholaispukuja. Vaihtoehtoina on siis joko unohtaa koko pukujuhla (ei todellinen vaihtoehto...) tai pukea lapset viime keväisiin Lidlin Pocahontas- ja sammakkopukuihin. Nyt j...

Ikeasta verhot

Makuuhuoneessamme on ollut viimeiset pari vuotta tummanruskeat satiiniverhot. Paitsi synkkää, myös hieman epäkäytännöllistä. Verhoissa oli nuo ripustusleksut, jotka laskivat verhon yläreunan juuri sen verran alas, että ikkunan yllä oleva ilmastointiventti veti suoraan ikkunan lähellä olevaan sänkyymme. Lisäksi verhot olivat melko pitkät ja peittivät kiinni ollessaan lämpöpatterin. Emme kuitenkaan halunneet useita kymppejä tai satasia panostaa makkarin verhoihin vaan päätimme marssia Ikeaan, joka sijaitsee noin viiden kilometrin päässä. Siellä on kokemukseni mukaan erinomainen hinta-laatusuhde paksuissa puuvillakamkaissa. Olen käyttänyt niitä useisiin eri kantoliinoihin yms. Erityisesti mei tai - eli neliöliinassa ne ovat mielestäni todella elementissään. Mies valitsi räiskyvän retrokuosisen kukkakankaan. Yllätyin hieman tästä valinnasta, sillä se ei ollut mielestäni ihan Miestäni. Hyvä valinta kyllä, en valita. Verhot on leikattu välittämättä kuvion kertauksesta. Sivut on käänne...

Chini girl paita

Kerroin aiemmin  tilanneeni Chini girl -joustocollegea Fabriinasta . Eilen sain vihdoin jo jonkin aikaa olohuoneen nurkassa maanneet puoliksi leikatut osaset paidaksi asti. Kaava on 4/2010 Ottobresta trikoopaidan ohje. Hihat piirsin koko pituudelta yhdeksi kappaleeksi. Selkeästi hieman trikoota paksumpi ja jämäkämpi kangas teki sen, että hihojen pystysaumat eivät istu niin hyvin kuin toivoin vaan jäivät hieman kiemurtamaan. Ehkä kangas hieman pehmenee pesuissa ja käytössä. Mielestäni nätti paita kuitenkin. Hifistelin sen verran, että tilasin samalla Fabriinasta myös viisi kappaletta 116 senttisiä kokolappuja. Ne helpottavat myöhemmin paitsi harvapäistä äitiä, myös vaatteen pukijaa saamaan kuteet oikein päin niskaansa. Mutta pidemmittä puheitta; tässä Esikoisen uusi paita. Pahoittelen kuvanlaatua, mutta jouduin ottamaan sen eilen illalla ilman salamaa, kun kännystä oli loppumassa akku ja se ei suostunut sitä enää käyttämään... edit: Tuo näyttää muuten tuossa kuv...

Leggingsejä krooniseen pulaan

Esikoinen rakastaa hameita ja mekkoja. Hän ei millään meinaa suostua pukemaan muuta kuin hameita. Sukkahousut ovat perinteinen vaihtoehto hameen kaveriksi, mutta ne tuntuvat olevan aina joko liian pieniä tai isoja. Leggingsit sukkien kanssa ovat yksiosaisia sukkahousuja hieman sallivampia nuoren naisen kasvamiselle. Tähtitrikoo on Eurokankaasta. Ensin aioin ommella trikoopalasta tunikan, mutta se alkoikin vaikuttaa enemmän leggingseiltä... Malliksi valitsin Ottobren 4/2012 lehdestä trikoot, joissa on rypytys nilkassa. Ensin tein trikoot ohjeen mukaan koolla 116. Hieman lisäsin pituutta, jotta nilkat eivät jäisi näin kylmenevällä ilmalla paljaiksi. Nilkan rypytyksen päädyin tekemään kahden rypytyslangan ja lenksukan sijaan ihan kuminauhalla. Laiskuus kun iski. Kuvassa on leggareiden toinen versio. Koko 116 oli hyvin kapea ja lähes liiankin istuva hyvin hoikalle esikoisellekin. Päädyin sitten piirtämään uudet kaavat koossa 122. Nyt en lisännyt  pituutta, mutta yhdistin rypytys...

Pikatikki: Kierrätyspipot

Olinkin ihan unohtanut, että se ihan ensiaskel ompeluun oli tyttöjen trikoopipoprojekti kierrätysmateriaalista. Ostin läheisestä kierrätyskeskuksesta kolme naisten t-paitaa yhteensä vajaalla neljällä eurolla, taisi olla jotkut alennuspäivät kysessä. Paidoista surauttelin Kukkaat Kuosit -blogin Se helppo pipo-ohje postauksen mukaan pipot. Tuota raitapipoa oli tosi vaikea ommella siistiksi niin, että sen reuna ei aaltoilisi. Tuo ribbitrikoo kun joustaa niin vietävästi, että meinaa pakosti saumurointi venymään.

Trikoopaita kuopukselle

Kuten eilen luvattu, niin kuvasin ensimmäisen trikoopaitani evö... En ole trikoita hurjemmin ommellut ennemmin, kun olen aina vähän kammoksunut joustavia materiaaleja paininjalkani alla. Tämä tullut jostain yritelmistä ommella venyvää ja vanuvaa harvaa neulosta. Tehty  Ottobre 4/2010 :n perusraglanpaidan ohjeella. Koko 92 noin 87 cm tytön päällä. Nettikeskusteluissa on usein sanottu, että Ottobren paitoihin voi lisätä pari senttiä kun ovat niin kovin lyhyitä, mutta ei ainakaan tämä malli lyhyeltä vaikuttanut. On lähes tunikamittainen tuon kokoisen päällä. Eilen hehkutin, että odotan illalla pääseväni ompelemaan. Toisin kävi. Päädyin heti kotiin päästyäni lueskelemaan ompelulehteä sänkyyn ja siitä nukkumatti pääsi yllättämään. Ajattelin ottaa 15 - 20 min pikku tirsat - päädyin nukkumaan reilun puolitoista tuntia! Kyllähän sitä tässä iässä pitäisi jo itsensä sen verran hyvin tuntea ja tietää, että Mariam ei tunne pikku tirsoja, vaan ainoastaan kunnon päikkäreitä...

Sukankutoja siirtyy surruttamiseen

Innostuin piiiiitkästä aikaa ompelemisesta! Jouduin jättämään sukankudonnat, kun kädet eivät sitä kestäneet. Itseasiassa se lopullinen niitti oli ristipistot, jotka aiheuttivat oikean käden kipuilua. Sen siitä saa, kun tekee käsitöitä intohimoisesti monta tuntia päivässä - eikös se kesäloma ole juuri sitä varten?!!? Nyt olen elänyt hiljaiseloa käsityörintamalla ja harjoittanut lähinnä vain kehonhuoltoa. Kunnes eksyin surffaillessani lastenvaatteiden ompelublogeille ja kaivoin lähes käyttämättöminä kaapissa pölyttyneet Pfaffin ja saumurin esiin - sekä tietenkin sen ainokaisen vuoden 2010 Ottobren, jonka omistan. Viimeksi olen tainnut ommella vaippoja  joskus 2012... Ensitöikseni kävin siellä ensimmäiseksi mieleen tulevassa kangaskaupassa, eli Eurokankaassa. Ostin sieltä vähän resoria sekä paria eri trikoota. Niistä on syntynyt raglanhihainen paita kuopukselle ja parit pitkikset esikoiselle - pitäneekin laittaa kuvia, jahka ehdin; menivät suoraan koneelta käyttöön niin ...